Heippa kaikille, sekä uusille, että vanhoille tuttavuuksille! Palailen jälleen bloggailun pariin pitkän tauon jälkeen. Olen jo kauan miettinyt, aloittaisinko vai enkö, ja nyt kun minulle on tulossa oma hevonen, niin motivaationi on täysi sata! :)
Kuten otsikko kertoo, minulle on tulossa uusi hevonen. Kyseessä on suomenhevosori Rantamaan Ruoma, vajaa 3-vuotias ratsuhevosen alku. Lempinimi on vielä vähän auki, mutta olen miettinyt sellaisia kuin Ruffe tai Ruu. Kommenttiboxiin saa laittaa nimiehdotuksia, niitä ei ole koskaan liikaa! Rakkaalla lapsella on monta nimeä, eikö vain? ;)
Ruffe on täysin kouluttamaton, ja aion itse ammattilaisen kanssa alkaa rakentaa hevosesta harrasteratsua, ja ehkä kilpailuhevostakin, jos potentiaalia löytyy. Tarkoituksena on ruunata Ruffe ensiviikolla, kirjoittaa paperit ja lähteä uuteen kotiin. Uudessa kodissa ensin tarkoitus on huilailla kastroinnin vuoksi ja totuttautua kotiin. Kun haava on hyvässä mallissa, aletaan Ruffea pikkuhiljaa liikuttamaan ja opettamaan ratsuhommiin. Soitin Meeri Simulalle tänään, joka lupautui auttamaan minua ratsutuksessa. Vaikka koen itse olevani valmis ratsuttamaan, otan varman päälle ja haluan ammattilaisen mukaan, ei siitä haittaakaan ole. :D Ja on helpompi nyt tehdä kerralla asiat oikein ammattilaisen kanssa, niin ei myöhemmin tule ongelmia. Ruffe tulee minulle Pomarkun peräkylästä, vanhemman miehen luota, jonka täytyy luopua hevosesta jalkojen ja selän vuoksi. Ruffesta oli tarkoitus tehdä työhevonen, josta nimitys Ruoma tuleekin.
Ruffe varsana 2014 (kuva lainattu netistä)
Rakastuin Ruffeen heti ensisilmäyksellä. Se oli komea, tuuheatukkainen ori. Kiltti, mutta pilkettä silmäkulmassa näin lyhyesti sanottuna. Unohdin kaikki menneet hevoset. Minulle on käynyt aina niiiiin huono tuuri näiden vuokra/ylläpitohevosten kanssa. Edellisen kanssa aloitin ratsastamaan joulukuun lopulla. Ratsastin kaikki kylmimmät ja kamalimmat kuukaudet. Siivosin karsinat, laitoin ruuat, vedet sekä liikutin hepan, ja olin aivan jäässä aina. Menin kuumeessakin raatamaan tallille. Yht'äkkiä omistaja sanoikin nyt maaliskuussa, että "juu, heppa menee muuten ylläpitoon toiselle nyt". Arvatkaa harmittaako, kun juuri sain narun päästä kiinni. Halusin monet kerrat mennä myös hyppimään esteitä, mutta aina jotkut hevosen omistajan kaverit menivät estevalmennukseen hevosella maneesille, ja minä poika ratsastin joko pellolla, maastossa tai todella paskalla kentällä. Varsinkin, kun olin juuri menettänyt asuntoni sekä ikioman koirani, tuntui kuin paskaa olisi satanut niskaan kokoajan. Ajattelin, että "ihanaa, on mulla edes toi hevonen tossa," mutta eipä ollut kauaa. Suorastaan vittumaista. Mutta nyt positiivisempiin juttuihin, turhaan sitä heti ensimmäisessä postauksessa alkaa synkistelemään. :D

Tallikoira Barack Putin, venäjänajokoira
Suunnitelmana Ruffen kanssa on siis ensin ruunauttaminen, parantuminen, liikuttaminen ja ratsukouluttaminen. Kerron blogissani tarkasti mm. orin ruunauksesta, ruunauksen jälkeisestä hoidosta ja yleisesti toipumisesta, edistymisestä askel askeleelta koulutuksessa, sekä siitä tärkeimmästä, kuulumisista.
Blogissa esiintyy Ruffen ja minun lisäkseni myös -04 syntynyt villakoirani Rolle.
Tässä tälläinen alkupostaus, teen vielä myöhemmin tänään toisen postauksen, nyt sujahdan ulkoasun pariin! Olen pahoillani Ruoman kuvien heikkoudesta, mutta minulle ei ole muita kuvia vielä. Laitathan kommenttiboxiin toiveita tulevista postauksista, nimiehdotuksia sekä linkin omaan blogiisi, jos haluat löytää uuden lukijan. ;)